Kaisa Wallenius
Haastattelussa Kaisa Wallenius Inspectasta.
1. Esitteletkö itsesi, minkälainen tausta, koulutus ja työhistoria sinulla on?
Olen koulutukseltani mikrobiologi. Toimin vuosina 2000-2011 tutkijana ja väitöskirjatyöntekijänä Helsingin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Väitöskirjatyöni tein maaperämikrobiologian menetelmistä. Vuoden 2011 jälkeen olen työskennellyt sisäilma-asioiden parissa konsulttina ja lyhyen aikaa myös sisäilmatutkimusten tilaajana Espoon kaupungin tilakeskuksessa. Olen hankkinut työn ohessa rakennusterveysasiantuntijapätevyyden. Tällä hetkellä päätyöni on vetää laajoja sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimusprojekteja ja toimia kouluttajana Inspectassa.
2. Mihin kohtaan sijoittaisit itsesi korjausvaurioituneen rakenteen korjaamisen toimintaketjussa? Millainen on tyypillinen työpäiväsi, tai onko sellaista?
Toimin projektipäällikkönä kuntotutkimusprojekteissa, joiden tavoitteena on hankkia riittävät lähtötiedot rakenteen korjaussuunnittelua varten. Eli sijoitun toimintaketjun alkuun.
3. Mitä kosteusvauriomikrobit ovat ja miten kosteusvaurio kehittyy?
Mikro-organismit eli mikrobit ovat hyvin monimuotoinen joukko mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita löytyy eliökunnan kaikista pääryhmistä. Mikrobeja yhdistävä tekijä on niiden mikroskooppisen pieni koko. Mikrobeihin luetaan mm. bakteerit, home- ja hiivasienet, alkueläimet, levät ja virukset. Kosteusvauriomikrobeiksi kutsutaan mikrobeja, jotka pystyvät kasvamaan kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa. Ne ovat aivan tavallisia orgaanista ainetta hajottavia mikro-organismeja, joiden normaali elinympäristö on maaperä. Yleisimpiä kosteusvaurioissa viihtyviä mikrobeja ovat homeet, hiivat ja tietyt bakteeriryhmät, kuten aktinobakteerit, joiden vanha nimitys on sädesienet. Mikrobit vaativat kasvaakseen ravinteita, lämpöä, kosteutta ja kasvualustan. Rakennuksissa rajoittava tekijä on kosteus. Kosteus- ja mikrobivaurio kehittyy, kun rakenne ei kestä siihen kohdistuvaa kosteusrasitusta.
4. Milloin mikrobeista on haittaa?
Mikrobikasvuston sisäilmavaikutukset riippuvat kasvuston sijainnista ja vaurion laajuudesta. Mikrobikasvustosta irtoavat epäpuhtaudet siirtyvät pääasiassa ilmavirtausten mukana, joten mikrobivaurio on haitallinen silloin, kun kosteusvaurioituneesta rakenteesta on ilmavirtauksia sisätiloihin päin. Mitä lähempänä rakenteen sisäpintaa mikrobikasvusto on, sitä todennäköisemmin siitä aiheutuu haittaa.
5. Millä eri tavoin rakennusten mikrobihaittoja tutkitaan?
Perinteisiä ja edelleen käyttökelpoisia mikrobien tutkimusmenetelmiä ovat erilaiset mikrobien kasvatukseen eli viljelyyn perustuvat menetelmät ja mikroskopointi. Uudemmat menetelmät hyödyntävät erilaisia solujen molekyylimarkkereita kuten DNA:ta tai rasvahappoja. PCR-tekniikat perustuvat solujen DNA:n eristämiseen.
6. Näkemyksesi desinfiointikäsittelyistä?
Rakennusten desinfiointikäsittelyistä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä. Desinfiointia tulisi käyttää ainoastaan poikkeustapauksissa esim. viemärivuodon yhteydessä. Tällöinkin puhdistus ennen desinfiointikäsittelyä on välttämätön, koska orgaaninen aines heikentää desinfioinnin tehoa.
7. Oletko tehnyt yhteistyötä homekoiraohjaajien kanssa? Millaisena näet homekoiran roolin tutkimuskohteessa?
Olen hyödyntänyt homekoiratutkimusta rakennuksen laajemman kuntotutkimuksen esiselvitysvaiheessa ja rakenneavauskohtien suunnittelussa. Koiran hyvää hajuaistia kannattaa mielestäni hyödyntää, mutta on tärkeä muistaa, että koira ei pysty ilmaisemaan vaurion laajuutta eikä merkittävyyttä. Koiran ilmaisujen tulkitseminen ja jatkotutkimusten suunnittelu on ammattilaisen tehtävä.
8. Terveisesi homekoirayrittäjille
Homekoirayrittäjän kannattaa tehdä yhteistyötä rakenteiden kuntotutkijan kanssa.
Kiitos vastauksistasi!
Hyvää talven jatkoa ja kiitos tärkeästä työstäsi.
Suomen Homekoirayhdistys Ry:n sivuilla julkaistuja artikkeleita tai haastatteluja ei saa julkaista muissa julkaisuissa (esim. internetsivut ja lehdet) ilman lupaa.
Takaisin artikkelit ja haastattelut -sivulle >>
Haastattelussa Kaisa Wallenius Inspectasta.
1. Esitteletkö itsesi, minkälainen tausta, koulutus ja työhistoria sinulla on?
Olen koulutukseltani mikrobiologi. Toimin vuosina 2000-2011 tutkijana ja väitöskirjatyöntekijänä Helsingin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Väitöskirjatyöni tein maaperämikrobiologian menetelmistä. Vuoden 2011 jälkeen olen työskennellyt sisäilma-asioiden parissa konsulttina ja lyhyen aikaa myös sisäilmatutkimusten tilaajana Espoon kaupungin tilakeskuksessa. Olen hankkinut työn ohessa rakennusterveysasiantuntijapätevyyden. Tällä hetkellä päätyöni on vetää laajoja sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimusprojekteja ja toimia kouluttajana Inspectassa.
2. Mihin kohtaan sijoittaisit itsesi korjausvaurioituneen rakenteen korjaamisen toimintaketjussa? Millainen on tyypillinen työpäiväsi, tai onko sellaista?
Toimin projektipäällikkönä kuntotutkimusprojekteissa, joiden tavoitteena on hankkia riittävät lähtötiedot rakenteen korjaussuunnittelua varten. Eli sijoitun toimintaketjun alkuun.
3. Mitä kosteusvauriomikrobit ovat ja miten kosteusvaurio kehittyy?
Mikro-organismit eli mikrobit ovat hyvin monimuotoinen joukko mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita löytyy eliökunnan kaikista pääryhmistä. Mikrobeja yhdistävä tekijä on niiden mikroskooppisen pieni koko. Mikrobeihin luetaan mm. bakteerit, home- ja hiivasienet, alkueläimet, levät ja virukset. Kosteusvauriomikrobeiksi kutsutaan mikrobeja, jotka pystyvät kasvamaan kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa. Ne ovat aivan tavallisia orgaanista ainetta hajottavia mikro-organismeja, joiden normaali elinympäristö on maaperä. Yleisimpiä kosteusvaurioissa viihtyviä mikrobeja ovat homeet, hiivat ja tietyt bakteeriryhmät, kuten aktinobakteerit, joiden vanha nimitys on sädesienet. Mikrobit vaativat kasvaakseen ravinteita, lämpöä, kosteutta ja kasvualustan. Rakennuksissa rajoittava tekijä on kosteus. Kosteus- ja mikrobivaurio kehittyy, kun rakenne ei kestä siihen kohdistuvaa kosteusrasitusta.
4. Milloin mikrobeista on haittaa?
Mikrobikasvuston sisäilmavaikutukset riippuvat kasvuston sijainnista ja vaurion laajuudesta. Mikrobikasvustosta irtoavat epäpuhtaudet siirtyvät pääasiassa ilmavirtausten mukana, joten mikrobivaurio on haitallinen silloin, kun kosteusvaurioituneesta rakenteesta on ilmavirtauksia sisätiloihin päin. Mitä lähempänä rakenteen sisäpintaa mikrobikasvusto on, sitä todennäköisemmin siitä aiheutuu haittaa.
5. Millä eri tavoin rakennusten mikrobihaittoja tutkitaan?
Perinteisiä ja edelleen käyttökelpoisia mikrobien tutkimusmenetelmiä ovat erilaiset mikrobien kasvatukseen eli viljelyyn perustuvat menetelmät ja mikroskopointi. Uudemmat menetelmät hyödyntävät erilaisia solujen molekyylimarkkereita kuten DNA:ta tai rasvahappoja. PCR-tekniikat perustuvat solujen DNA:n eristämiseen.
6. Näkemyksesi desinfiointikäsittelyistä?
Rakennusten desinfiointikäsittelyistä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä. Desinfiointia tulisi käyttää ainoastaan poikkeustapauksissa esim. viemärivuodon yhteydessä. Tällöinkin puhdistus ennen desinfiointikäsittelyä on välttämätön, koska orgaaninen aines heikentää desinfioinnin tehoa.
7. Oletko tehnyt yhteistyötä homekoiraohjaajien kanssa? Millaisena näet homekoiran roolin tutkimuskohteessa?
Olen hyödyntänyt homekoiratutkimusta rakennuksen laajemman kuntotutkimuksen esiselvitysvaiheessa ja rakenneavauskohtien suunnittelussa. Koiran hyvää hajuaistia kannattaa mielestäni hyödyntää, mutta on tärkeä muistaa, että koira ei pysty ilmaisemaan vaurion laajuutta eikä merkittävyyttä. Koiran ilmaisujen tulkitseminen ja jatkotutkimusten suunnittelu on ammattilaisen tehtävä.
8. Terveisesi homekoirayrittäjille
Homekoirayrittäjän kannattaa tehdä yhteistyötä rakenteiden kuntotutkijan kanssa.
Kiitos vastauksistasi!
Hyvää talven jatkoa ja kiitos tärkeästä työstäsi.
Suomen Homekoirayhdistys Ry:n sivuilla julkaistuja artikkeleita tai haastatteluja ei saa julkaista muissa julkaisuissa (esim. internetsivut ja lehdet) ilman lupaa.
Takaisin artikkelit ja haastattelut -sivulle >>
