Näytteiden ottaminen
Kun homekoira on työnsä tehnyt ja ilmaisuja on tullut, on aina suositeltavaa teettää jatkotutkimukset ammattilaisella, kosteusvaurioihin perehtyneellä kuntotutkijalla tai rakennusterveysasiantuntijalla. Jos halutaan teettää analyysi kasvustojen lajeista ja määristä, ja asiakkaalla on rakenteiden ja rakennuksen tuntemusta, voidaan näyte ottaa itsekin. Tällöin on hyvä huomioida seuraavia asioita: Näytteen ottajan tulee suojautua riskin arvioinnin perusteella riittävästi, vähintäänkin suojakäsinein ja hengityssuojaimen (P3/A2) avulla. Riittävän monta näytettä otetaan oletettavasti vaurioituneimmasta kohdasta. Näytteen ottajan tulee ymmärtää homekoiran käyttöön liittyvät epävarmuustekijät. Esimerkiksi ilmavirtaukset voivat vaikuttaa siihen, mistä haju tulee voimakkaimmin koiralle. Myös muut tutkimustavat, esimerkiksi kosteusmittaukset tukevat näytteenottokohdan valintaa. Näyte voidaan ottaa rakenneavauksesta tai porareiästä. Materiaalia tulee olla riittävä määrä, esimerkiksi eristevillaa nyrkin kokoinen pala.
Jos lähettää isomman kappaleen vaikkapa puutavaraa, voi siihen tussilla merkitä alueen, joka halutaan analysoida. Suorassa maaperäkontaktissa olevia näytteitä ei kannata ottaa, koska maaperän mikrobit pääsevät saastuttamaan näytteen. Näyte pakataan tiiviisti minigrip-pussiin ja kynällä tehdään merkinnät sekä pussiin, että mukana lähetettävään laboratorioista saatavaan näytelomakkeeseen. Näyte toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Tulos saapuu yleensä noin kahden viikon kuluessa riippuen siitä, mikä tutkimusmenetelmä on valittu. Tavallisesti käytetään viljelyä, joko laimennus- tai suoraviljelyä, joista jälkimmäinen on edullisempi silloin, kun otetaan useita näytteitä. Suoraviljelymenetelmässä tutkimustulos pitoisuuksista kerrotaan plussa-asteikolla 1-4 plussaa. Tulokseen on merkitty yleensä myös pesäkkeiden lukumäärä. Kvantitatiivisella PCR- menetelmällä saadaan esiin myös kuolleet kasvustot ja se on nopea, mutta kallis tutkimusmenetelmä.
Maria Pakkanen
Hämeen Homekoirat
Suomen Homekoirayhdistys Ry:n sivuilla julkaistuja artikkeleita tai haastatteluja ei saa julkaista muissa julkaisuissa (esim. internetsivut ja lehdet) ilman lupaa.
Takaisin artikkelit ja haastattelut -sivulle >>
Kun homekoira on työnsä tehnyt ja ilmaisuja on tullut, on aina suositeltavaa teettää jatkotutkimukset ammattilaisella, kosteusvaurioihin perehtyneellä kuntotutkijalla tai rakennusterveysasiantuntijalla. Jos halutaan teettää analyysi kasvustojen lajeista ja määristä, ja asiakkaalla on rakenteiden ja rakennuksen tuntemusta, voidaan näyte ottaa itsekin. Tällöin on hyvä huomioida seuraavia asioita: Näytteen ottajan tulee suojautua riskin arvioinnin perusteella riittävästi, vähintäänkin suojakäsinein ja hengityssuojaimen (P3/A2) avulla. Riittävän monta näytettä otetaan oletettavasti vaurioituneimmasta kohdasta. Näytteen ottajan tulee ymmärtää homekoiran käyttöön liittyvät epävarmuustekijät. Esimerkiksi ilmavirtaukset voivat vaikuttaa siihen, mistä haju tulee voimakkaimmin koiralle. Myös muut tutkimustavat, esimerkiksi kosteusmittaukset tukevat näytteenottokohdan valintaa. Näyte voidaan ottaa rakenneavauksesta tai porareiästä. Materiaalia tulee olla riittävä määrä, esimerkiksi eristevillaa nyrkin kokoinen pala.
Jos lähettää isomman kappaleen vaikkapa puutavaraa, voi siihen tussilla merkitä alueen, joka halutaan analysoida. Suorassa maaperäkontaktissa olevia näytteitä ei kannata ottaa, koska maaperän mikrobit pääsevät saastuttamaan näytteen. Näyte pakataan tiiviisti minigrip-pussiin ja kynällä tehdään merkinnät sekä pussiin, että mukana lähetettävään laboratorioista saatavaan näytelomakkeeseen. Näyte toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Tulos saapuu yleensä noin kahden viikon kuluessa riippuen siitä, mikä tutkimusmenetelmä on valittu. Tavallisesti käytetään viljelyä, joko laimennus- tai suoraviljelyä, joista jälkimmäinen on edullisempi silloin, kun otetaan useita näytteitä. Suoraviljelymenetelmässä tutkimustulos pitoisuuksista kerrotaan plussa-asteikolla 1-4 plussaa. Tulokseen on merkitty yleensä myös pesäkkeiden lukumäärä. Kvantitatiivisella PCR- menetelmällä saadaan esiin myös kuolleet kasvustot ja se on nopea, mutta kallis tutkimusmenetelmä.
Maria Pakkanen
Hämeen Homekoirat
Suomen Homekoirayhdistys Ry:n sivuilla julkaistuja artikkeleita tai haastatteluja ei saa julkaista muissa julkaisuissa (esim. internetsivut ja lehdet) ilman lupaa.
Takaisin artikkelit ja haastattelut -sivulle >>
